BLOGI
Tekeekö tekoäly meille temput?
Useimmat meistä ovat testanneet mihin kaikkeen ChatGPT ja muut tekoälyn muodot kykenevät. Eikä tuon tiedonkäsittelyn kaikkivoipaisuuden ihmettelyllä tunnu olevan rajoja. Mutta mikä on kolikon toinen puoli? Koska sellainenhan aina löytyy.
Yksityisyydensuoja- ja turvallisuushuolet on nostettu esiin jo vaikka kuinka monta kertaa, mutta se mikä itselleni on tullut mieleen – ja tuo ilman tekoälyn apua – on kehityksen mahdollinen rapauttava vaikutus siihen miten me ihmiset ymmärrämme lukemaamme sisältöä. Miksikö? Siksi, että jos jätämme sisällön tuottamisen vastuun ‘jonkun muun’ huoleksi – vaikkapa ChatGPT:n – teemme samalla päätöksen siitä, että käytämme aivojamme ja luovuuttamme vähemmän kuin aikaisemmin. Eli vaikka on yleisesti väitetty että kun tekoäly hoitaa ns. vähäpätöisemmät ja tylsemmät tehtävät ja samalla vapauttaa meitä ihmisiä käyttämään aikamme paremmin ja luovemmin, niin onkohan asia sittenkään ihan noin? Itse asiassa lopputulema voi olla jopa sellainen, että lopetamme aivojemme käytön ajatteluun ja luovuuteen lähes kokonaan. Ja silloin me, luomakunnan herrat ja rouvat, olemme käytännössä meitä suurempien ja arvaamattomimpien voimien palvelijoita. Jos tuo ei ole pelottava skenaario, niin mikä sitten?
Ainakin yksi mahdollinen kehityskulku on sellainen, että teko- eli keinoälystä tulee juuri sitä, yhä keinotekoisempaa – tai ei älykästä ollenkaan, jos tiedon ja muun informaation vastaanottajat, lukijat, menettävät vähitellen kykynsä lukea, ymmärtää ja sisäistää mitään kehittyneempää sisältöä. Ja tämä siksi, että nuo lukijat eivät itse ole tuottaneet mitään älykästä sisältöä aikoihin. Sille, joka ei itse tuota mitään luovaa voi olla vaikeaa ymmärtää sitä mitä joku muu on luonut – on se sitten ollut ihminen tai tekoäly. Taidot yksinkertaisesti ruostuvat.
Darwinin mestariteos esitteli tieteellisen teorian siitä, että ihmiset ja kansat kehittyvät sukupolvien saatossa luonnollisen valinnan kautta. Miten tekoäly mahtaa muuttaa tuota ‘luonnollista’? Millaisia ‘luonnollisia’ elementtejä tekoäly omaa? Entä mitä periytyviä, geneettisiä ominaisuuksia voidaan tunnistaa? Kuinka mahtaa ihmiskunta kokonaisuudessaan kehittyä tekoälyn aikakaudella? Mahtaako tuo aikakausi olla pitkäkin?
Jos esimerkiksi opiskelijat tai muu nuoriso nojautuu liikaa tekoälyn apuun, kuinka heidän voi olla mahdollista ohjata tai valvoa sitä mitä nuo koneet tuottavat? Suomen PISA-tulosten alamäki saattaa olla tästä huolestuttava esiaste.
Minkä tahansa taidon oppiminen edellyttää toistoa – sitä tylsää vaihetta jossa samaa asiaa tehdään yhä uudestaan. Toisaalta lienee yleisesti hyväksyttävä mielipide, että useimmat meistä ihmisistä on luonteeltaan laiskoja. Ja kun tekoäly auttaa luomaan välttävää sisältöä minimipanostuksella, miten tuo vaikuttaa aivoihisi? Mahdatko ‘oppia’ jotain?
